Sirye-vaihto Wales

14.-28.07.2014

Saavuimme Heidin kanssa Gatwickin lentokentälle kuuden aikaan illalla. Matka sieltä Herefordiin ei mennytkään suunnitelmien mukaan, sillä satuimme eksymään Lontoon metroon. Sen seurauksena myöhästyimme ensimmäisestä junasta, joten jouduimme odottamaan seuraavaa junaa kaksi tuntia. Lähdimme matkaan Lontoosta yhdentoista aikaan illalla, jolloin meidän piti olla jo Herefordissa.

Saimme otettua seuraavan junan ja saavuimme Newportiin, jossa meidän täytyi vaihtaa junaa - vaihtoaikaa oli annettu viisi minuuttia, mutta junamme oli myöhässä ja aikaa oli vain muutama minuutti. Ei varmaan tule yllätyksenä, että myöhästyimme siitäkin junasta. Hermostuneena soitimme Helenille, joka toimii koordinaattorina paikallisessa järjestössä, ja kysyimme neuvoja mitä tehdä siinä. Yhteydet Walesissa ovat huonoja, eikä puhelusta meinannut saada selvää, mutta saimme ylös sanat - Take a taxi to Abergavenny.

Niin teimme. Taxi Abergavennyyn, josta Helen meidät itse tuli hakemaan. Kello oli kaksi yöllä ja matkaa Newtowniin oli kaksi tuntia.

Ensimmäiseen isäntäperheeseeni kuului John ja Audrey ja kaksi lasta Rhiannon ja Bleddyn, jotka olivat molemmat yli 20-vuotta. He pitivät lammastilaa, jossa oli 800 lammasta, mutta lisäksi heillä oli lihakarjaa.

Rhiannon kierrätti minua lähikaupungeissa ja tutustutti minut paikallisen järjestön toimintaan. John näytti minulle paikallisia maitotiloja, sillä olin kertonut tulevani itsekin maitotilalta. Kävin katsomassa 2000 lehmän tilaa, jossa lypsivät 23 tuntia vuorokaudessa! John vei minut myös katsomaan karjahuutokauppaa, minne hän itsekin vie joskus vasikoita. Heidän kanssaan pääsin heidän kerhonsa klubi-iltaan ja grilli-iltaan, ja tuollaisia tapaamisia kaipaan Suomeenkin. Paikallisen järjestön jäsenten keski-ikä on paljon vanhempi, mikä näkyi myös kokoontumisissa.

Heidän kanssaan  menin Royal Welsh - showhun. Se pidetään joka heinäkuu Builth Wellsissä, joka sijaitsee keskellä Walesia. Tapahtuma lähetetään suorana televisiosta ja radiosta. Tänä vuonna paikalla kävi myös Iso-Britannian pääministeri, mutta itse en häntä nähnyt.

Tapahtumaan saapuivat kaikki vaihtarit perheidensä kanssa. Meidät sijoitettiin Young People's Villageen, jossa oli joka ilta musiikkiesityksiä ja juhlia. Alue oli todella iso ja alueella paloi yötä päivää "valoketjut", jotka johdattivat telttojen luo.

Royal Welshissä oli paljon nähtävää, eikä kaikkea voinut nähdä viidenkään päivän aikana. Kävimme katsomassa mm. keritsemiskilpailun, köydenvetokilpailun, jossa paikallisen järjestön nuoret kilpailivat, hevosnäytöksiä esim. Kings Troop ja rugby-ottelun, jossa pelasi myös ensimmäisen perheeni poika Bleddyn. Heidän joukkueensa voitti Walesin mestaruuden!

Viimeisenä päivänä BBC 2 halusi haastatella kansainvälisiä vieraita, eli meitä vaihtareita. Minut ja Kurtis kanadasta valittiin haastatteluun. He kysyivät mm. mitä olette pitäneet tapahtumasta, mitä olette käyneet katsomassa ja mitä olemme pitäneet Walesista.

Royal Welshin jälkeen matkani jatkui seuraavaan isäntäperheeseen.

Toinen isäntäperheeni oli Hatcherin perhe. Perheeseen kuului kolme lasta, joista kaksi oli kotona minun siellä ollessani. Gethin perheen ainoa poika, joka oli yli 20-vuotta ja Gwawr, joka oli 18-vuotta. Perheen vanhempien nimiä en valitettavasti muista, sillä pyysivät kutsumaan "Mom and Dad".

Perhe piti pientä ja kodikasta pubia, nimeltään Cefn Hafod, joka sijaitsee heidän takapihallaan. Pubi on ollut perheen äidin vanhemmilla. Pubi on todella suosittu, vaikka sijaitsee pienessä kylässä. Ihmiset hieman kauempaakin tulevat käymään Hatcherin pubissa.

Vierailin Gwawrin kanssa paikallisella alpakkatilalla, jonka pitäjä myi alpakan villasta tehtyjä tuotteita. Tila oli perustettu vasta kolme vuotta sitten, eivätkä edes kaikki paikalliset tienneet sen olemassaolosta. Myös Gwawrin kanssa kävimme Abaraeronissa ja New Quayssa, jossa kävimme myös Rhiannon kanssa. Ihastuin molempiin kaupunkeihin, sillä olivat todella valloittavia värikkäine taloineen.

Lähdin Hatcherin perheestä 28.7 kohti Suomea. Matkustin takaisin Lontooseen bussilla (ostin seuraavalle päivälle lipun, mutta bussikuski oli kiltti!) jonne matka kesti 5 tuntia. Olin perillä Suomessa tiistaina puoli yhdeksän aikaan aamulla.

Matka oli todella onnistunut ja odotan vain pääsyä takaisin Walesiin. Rakastuin maahan ja kulttuuriin ja sen ihmisiin.